Ihana viikonloppu. Säiden puolesta ja muutenkin. Pe kävelin koiran kanssa lähistöllä asuvan kaverin luokse. Seisoskelin kaverin pihalla, ihmettelin muurahaisia, kuuntelin lintujen liverrystä ja katselin kevään merkkejä kukkapenkissä. Aika jees.

Eilen olin koko päivän menossa kaveriporukalla, käytiin päiväkaljoilla ja iltakin meni baarissa. Lähdin kuitenkin ajoissa kotiin eikä homma mennyt älyttömäksi kännäämiseksi. Harvinaisen hauska päivä. Huomasin jossain vaiheessa miettiväni että tällaista elämän pitäisi olla. Iloinen ja kevyt olo, pitkästä aikaa.

Tänään hoitelin kotihommia ja kävin pitkällä lenkillä koiran kanssa. Sellaista normaalia sunnuntaipuuhastelua. 

Sinänsä erikoinen elämäntilanne, että mulla ei ole mitään tulevaisuudensuunnitelmia. Eikä haaveita - tai oikeastaan niitä on useita enkä tiedä mitä kohti suunnistaisin. En tiedä edes mitä aion tai haluaisin tehdä kesälomalla. Enkä rehellisesti sanottuna tiedä haluaisinko jotain suunnitelmia tai johtotähteä elämääni. Voisin rauhoittaa kesän siihen, että kuulostelen tuntemuksiani ja koitan hahmottaa mitä haluan, milloin ja miksi. Jos ne saan selville niin en ehkä jatkossa enää niin helposti tee hölmöjä, kestämättömiä ratkaisuja joista on loppupelissä vain haittaa.