Kentin keikka oli upea. Yksinkertaisesti upea. Todella hyvä tunnelma, kaksi encorea ja loistavaa musiikkia - tietenkin. Ajantaju katosi täysin, Kent otti yleisönsä varmasti ja tottuneesti. En muista millon mulla viimeksi olisi ollut yhtä hyvä fiilis kuin eilen. Hymyilin sisäisesti koko illan. Kadehdin niitä onnellisia, joilla keikka on vielä edessä.

Käytiin ennen keikkaa ja sen jälkeen parilla tuopilla. Aamulla oli sitten pää kipeä ja väsytti armottomasti, kuinkas muuten. Yhtä tuskaa töissä, vielä harvinaisen kiireinen päivä. Aamupäivä meni ihan ok, mutta iltapäivällä ei silmät meinanneet millään pysyä auki. Lähdin vähän aikaisemmin töistä ja parkkeerasin itseni tähän koneelle. Selailen blogeja ja uutisotsikoita vuorotellen, juttelen parin kaverin kanssa mesessä. Ja kuuntelen Kentiä.

Uskomatonta, että on vasta tiistai. Miksi? Julmaa. Pitäisi varmaan suosiolla rojahtaa sängylle tuijottamaan töllöä. Annoin koiralle luun, jotta se pysyy pois jaloista pari tuntia. Lahjonta ja kiristyshän on ne parhaat kasvatuskeinot, myös koiralle.

Nyt ei jaksa kirjotella enempää, palaan asiaan joskus.