Levoton fiilis tänään. Hermostuttaa huomenna alkava reissu. Pelkään unohtavani jotain elintärkeää (esim. meikit :) kotiin. Pelkään, että muut osallistujat on ilkeitä ja kaikin puolin veemäisiä ihmisiä. Pelkään, että on huonot kelit ja alkaa ketuttaa ja harmittaa, että ylipäänsä lähdin reissuun. Mieleen tulee sata syytä miksi reissu pitäisi jättää väliin, vaikka oikeasti haluan lähteä. Varmasti tekee hyvää päästä hetkeksi muihin maisemiin. Vielä kauniisiin sellaisiin. Jälkeenpäin tuskin muistan ennakkoarkailujani.

Töissä on puuduttavaa. Sekavaa. Tuhat asiaa pitäisi hoitaa, mitään ei saa aikaiseksi. Projekteja potkaistaan lennokkaasti käyntiin ja unohdetaan hiljaisuudessa. Suuria suunnitelmia, pieniä tuloksia. Kunnon pörssiyhtiön tavoin pitää jatkuvasti myllätä ja uudistaa kaikkea mahdollista, sellaistakin, joka toimii hyvin. Vielä pari vuotta sitten puhkuin intoa ja tarmoa, nyt puhkun vain turhautuneisuuttani. Hyvät ideat hukkuvat byrokratian tekoaltaaseen matkalla toteutukseen. Kyllästyttää johtajien valtapeli ja egon lihotus.

Työn ulkopuolellakin vaivaa jonkinlainen innostuksen puute. Mikään ei enää sytytä. Ennen kiihdyin nollasta sataan hetkessä pelkästä ajatuksesta jostain kivasta, nyt jokaisen ajatuksen ja ehdotuksen perässä laahaa varjon lailla etukäteinen pettymys. Ei siitä mitään kuitenkaan tule, turha edes yrittää. Ei jaksa. Ei kiinnosta. Siellä, missä ennen oli lapsenomaista intoa ja odotusta, on tylsyyttä, kyynisyyttä ja sarkasmia. Todella hieno asenne.

En tiedä mistä tympääntyminen johtuu. Ehkä vain kiireisestä keväästä ja loman tarpeesta. Ehkä uusiutuneesta (tai edelleen jatkuvasta) masennuksesta, epäonnistuneesta yrityksestä selvitytyä ilman lääkitystä ja pettymisestä itseen.

En halua olla kitkerän katkera ja negatiivinen ihminen. En koe olevani sellainen pohjimmiltani. Voi elämä, en kai ole muuttumassa äidikseni?

Jos vielä loman jälkeen olen kävelevä rikkihappotynnyri, asialle pitää tehdä jotain. Tosin jostain luin tänään, että väkisin hymyileminen ja pakkopositiivisuus on haitallisia terveydelle. Kas kun Pepsodent-tuubissa ei vielä ole varoitustarraa, "jatkuva tekohymy voi vahingoittaa terveyttäsi". Tai "suojele lastasi, älä pakota häntä hymyilemään".

Näillä iloisilla sanoilla eteenpäin.

Hyvää lomaa mulle ja muille lomailijoille & kaunista viikonloppua lopuille!