Eilen mainostin uutta terveellistä elämääni ja sitä kun ei edes masenna enää. Nyt sitten masentaa. Itku lyhyestä ilosta. Ei meinaa työnteosta tulla mitään. Tekisi mieli perua kahvittelu kaverin kanssa ja lukittautua kotiin. Tosi kurja olo. Mistä senkin nyt piti ilmestyä? En muista tilanneeni, varmaan toimitettu väärään osoitteeseen.

Jännä muuten miten paljon masennuksen oireet muistuttaa somaattisten sairauksien oireita, mm. flunssaa. Särkee, väsyttää, tahtoo kotiin peiton alle. Joskus telkkarista katsoin jotain dokumenttia, siinä kerrottiin että psyykkinen kipu näkyy aivoissa samoilla alueilla kuin fyysinen kipu. Musta se oli mielenkiintosta. Masentuneelle sanotaan pomminvarmasti moneen kertaan eri tahoilta että "koitas nyt piristyä, kyllä se siitä. Niskasta kiinni vaan.". Aivokuvien perusteella yhtä hyvin voisi fyysisestä kivusta kärsivälle tokaista samalla tavalla. Eipä tulisi monelle mieleen.

Auttaisikohan särkylääke psyykkiseen kipuunkin?

Rinnastan tahallani masennuksen ja psyykkisen kivun, vaikka dokumentissa viitattiin enemmän esim. jätetyksi tulemisen akuuttiin tuskaan. Mun kokemuksen mukaan masennus syntyy psyykkisestä kivusta, jota ei ole kyennyt käsittelemään syystä tai toisesta. Yleensä se tarkoittaa liian paljon pahaa liian nuorena. Joskus liian paljon liian nopeasti. Avioero, konkurssi ja läheisen kuolema lähekkäin toisiaan. Ja päälle vielä reippaasti viinaa.

Luin eilen Juhani Seppäsen kirjan loppuun. Lisäsin kirjan suosituslaatikkoon ja mainitsen kerran vielä itseni toistamisen uhallakin, että kannattaa lukea se. Jo senkin takia, että teksti on todella hyvin kirjoitettua, terävää, oivaltavaa ja hauskaa. Tosin lukija joutuu varmasti koville, jos alkoholin kulutus on tai on ollut edes kohtuullisella tasolla. Vähän kuin itseään läimisi märällä rätillä naamalle. Silti se kannattaa. Ymmärrät kun luet :)