Arvatkaas mitä? Taas on krapula. Tähän alkaa jo tottua. Tänään tosin olin jo aamuviideltä kotona, kehitystä. Jopa ennen Hesaria.

Nyt ei oikeastaan kaduta että lähdin eilen baariin. Pääsin tilittämään edelliskerran kännitoilailuista ja kaveri oli lähinnä ihmeissään mistä puhun: en kuulemma ollut tehnyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai noloa. Mä olen vähän eri mieltä, mutta hyvä ettei muut koe samalla tavalla.

Mietityttää edelleen pitäisikö rajottaa juomista jatkossa. Voi kuulostaa tyhmältä ajatukselta kun ensin vikisee kännissä mokailusta, mutta mulle baarikeikoista luopuminen olisi valtava uhraus. Jäisin paljosta paitsi. Kaverit kun tuppaa olemaan tuopin äärellä viihtyvää porukkaa ja niin olen mäkin. Elämäni parhaat hetket on vietetty yön pikkutunneilla samean oluen merkeissä maailmaa parantaen, siiderin voimalla tanssiessa ja viinilasi kädessä kipeimmistä asioista keskustellessa. Monet kaveri- ja kaikki seurustelusuhteet on alkaneet ravintolassa. Koko sosiaalinen elämä itse asiassa pyörii alkkiksen ympärillä enemmän tai vähemmän.

Tietenkin voisi lähteä illan viettoon Jaffalinjalla, mutta en totta puhuen usko pystyväni siihen. En jaksaisi kuunnella känniläisiä selvin päin enkä pysyisi hereillä yli kahteentoista - jolloin bileet yleensä vasta alkaa.

Todennäköisesti jatkan samalla linjalla. Ehkä ryyppäyskertoja voisi vähän harventaa, sen ei luulisi olevan kovin vaikeeta. Tylsää, mutta ei mahdotonta. Siinä on kuitenkin sellainen huono puoli, että krapulasta tulee harvinaisen massiivinen jos ryyppää vain harvoin. Kohtuuton rangaistus satunnaisesta huvittelusta.

Täytyy miettiä asiaa ankarasti. Palaan asiaan jos keksin jonkin ratkaisun ongelmaan.

Ihanaa muuten, terapeutti palaa lomilta ensi viikolla. Pääsen tilittämään kesän vaiheista, vielä ei ole ollut edes tilaisuutta kertoa bipo-diagnoosista. Saisi terapeutti hävetä kun ei ottanut vakavasti kun keväällä kerroin varovasti epäileväni olevani taipuvainen maanisuuteen.

Täytyy vielä lopuksi mainita, että kaiken kaikkiaan loma on ollut ihan ok kaikessa lyhykäisyydessään. Kiva mennä töihin vaihteeksi. Opiskelukaan ei kuulosta enää yhtään hassummalta idealta, vaikka keväällä olin jo valmis nakkaamaan hanskat tiskiin. Kesä tekee ihmeitä.